Laitehoidot yleistyvät myös Suomessa

Kuivasilmäisyyttä hoidetaan parhaiten, kun sen syy on selvillä

Kuivasilmäisyyden on arveltu olevan yleisin silmäsairaus. Siitä kärsii tutkimustavasta riippuen 5–50 prosenttia koko väestöstä ainakin joskus. Yleisimmin kuivasilmäisyyttä esiintyy yli 40-vuotiailla ja useammin naisilla kuin miehillä, mutta kuivat silmät vaivaavat myös lapsia ja nuoria. Vaikka hoidoksi määrätään usein kosteuttavia silmätippoja, kaikki eivät saa niistä apua. Viime aikoina erilaiset laitehoidot ovatkin kasvattaneet suosiotaan. Olennaista olisi silti selvittää syy oireiden taustalla, sillä se helpottaa toimivan hoidon määrittelemistä.

Virallisen kansainvälisen määritelmän mukaan kuivasilmäisyys on monimutkainen silmänpinnan sairaus, joka aiheuttaa epämukavuutta, kuten kutinaa, roskan tai hiekan tunnetta, kipua, polttelua ja valonarkuutta.

Erilaiset näköhäiriöt, esimerkiksi näön vaihtelevuus ja hankalissa tapauksissa jopa pysyvä näöntarkkuuden aleneminen, liittyvät niin ikään kuivasilmäisyyteen, kuten myös kyynelnesteen liian nopeasta kuivumisesta johtuva epävakaus ja jopa silmänpinnan soluvauriot. Lisäksi kuivasilmäisyys muuttaa kyynelnesteen koostumusta ja aiheuttaa silmän etuosan tulehdustilan.

– Perusperiaate kuivasilmäisyydelle on yksinkertainen: räpytys levittää kyynelnestefilmin silmän pinnalle. Jos kyynelnestettä on liian vähän tai se ei ole riittävän laadukasta, kyynelfilmi kuivuu liian nopeasti. Kyse on kuitenkin lopulta monimutkaisemmasta vaivasta kuin usein tulee ajatelleeksi, kertoo optometristi ja vastaava optikko Oskari Lehvonen Eiran sairaalasta.

Lehvosen mukaan on hankala sanoa, tavataanko kuivasilmäisyyttä nykyään aiempaa enemmän, mutta ainakin monet sille altistavat tekijät ovat lisääntyneet vuosien saatossa.

– Toimistotyö, voimakas ilmastointi ja univaivat. Myös tupakointi, useat lääkkeet ja yleissairaudet, silmäleikkaukset ja sisäilma voivat vaikuttaa silmien kuivumiseen.

Hoito oireiden ja vaivan aiheuttajan mukaan

– Kuivasilmäisyys on pitkään ollut alidiagnosoitu ja aliarvioitu vaiva. Onneksi siihen kiinnitetään nykyään enemmän huomiota. Hoito on paljon muutakin kuin kostutustippojen määräämistä. Monissa sairaaloissa, kuten meilläkin Eiran sairaalassa, on erityisiä kuivansilmän klinikoita, jossa vaivaan paneudutaan normaalia tarkemmin. Potilaalle tehdään kattavat tutkimukset ja tarvittavat hoidot. Lisäksi häntä ohjeistetaan tehokkaaseen kotihoitoon, Lehvonen taustoittaa.

Kuivasilmäisyyden hoito määräytyy pitkälti oireiden ja mahdollisen aiheuttajan mukaan. Tällöin selvitetään heti aluksi, missä ja millaisina oireet ilmenevät. Syy kuiviin silmiin voi löytyä yllättäen esimerkiksi ihosairaudesta, esimerkiksi ruusufinnistä, aknesta tai couperosasta.

Tilanteesta riippuen kuivasilmäisyyttä voidaan hoitaa muun muassa kosteutustipoilla, luomihygienialla, luomien kompressioon yhdistetyllä lämpöhoidolla, kyyneltietulpilla, erikoispiilolinsseillä, oikeanlaisella ravinnolla, ympäristöön tehtävillä muutoksilla, silmäluomikirurgialla, lääkehoidolla tai erilaisilla laitteilla.

Laitehoidot ja -tutkimukset edustavat alan uusinta kärkeä

Kuivasilmäisyyden laitehoidon uusinta kärkeä maailmalla edustavat Topcon Eye-Light ja Essilorin E-Eye herättävät kiinnostusta Suomessakin – laitteita löytyy maastamme muutamista optikkoliikkeistä sekä tamperelaisesta Kuivasilmäkeskuksesta. Kaikkiin kuivien silmien syihin nämäkään laitteet eivät silti tehoa, joten asiakasvalinta perusteellisten tutkimusten jälkeen on tärkeää.

Viime vuosina markkinoille on tullut myös erilaisia laitteita ja välineitä klinikkaympäristössä tapahtuvaan silmäluomien ja Meibomin rauhasten hoitoon. Kuivasilmäkeskuksen optikko Aija Hirsimäen mukaan jopa 80 % kuivasilmäisistä kärsii Meibomin rauhasten toimintahäiriöistä. Erikoislaitteiden avulla silmää voidaan tutkia tarkemmin ja laajemmin kuin perinteisellä silmämikroskoopilla.

– Laitteilla voidaan esimerkiksi kuvata Meibomin rauhaset ja nähdä, paljonko öljyä tuottavia rauhasia on jäljellä. Lisäksi kyynelnesteen määrän mittaus onnistuu, samoin sen laadun ja paksuuden tutkimus, silmien punaisuuden kuvaus, kyynelnesteen rikkoutumisaika ilman väriainetta sekä luomen reunan kunnon tila, kertoo Hirsimäki.

Kuvat, videot ja tutkimukset tallennetaan ja niitä voidaan tarkastella yhdessä asiakkaan kanssa.

Lisäksi hoitojen tehokkuutta voidaan vertailla rinnakkain uusia tuloksia hyödyntäen. Eräät laitteet antavat raportin tilanteesta ja jopa suoria hoitoehdotuksia tutkijalle.

Eirassakin saatu hyviä tuloksia laitehoidoista

– Meillä on ollut jo useamman vuoden käytössä ThermoFlo-lämpöhoito. Perusperiaate on sama kuin kotona tehtävässä luomien lämpöhoidossa, mutta klinikoille tarkoitetut laitteet ovat huomattavasti tehokkaampia. Luomia lämmittämällä tukkeutuneet Meibomin rauhaset saadaan avattua ja koneellisesti pumppaamalla rauhaset tyhjenevät huonolaatuisesta öljystä. Näistä on saatu hyviä tuloksia, Eiran sairaalan Oskari Lehvonen kertoo.

Laitehoidon avulla silmäluomien ja Meibomin rauhasten vointi sekä kyynelnesteen laatu paranee Lehvosen mukaan toisilla kuukausiksi, toisilla jopa vuosiksi.

– Täytyy toki muistaa, ettei mikään poppakonsti sinällään poista kuivasilmäisyyttä lopullisesti vaan hoito perustuu lähinnä oireiden ja haitta-asteen minimoimiseksi, Lehvonen summaa.

Lue myös