Kliinisen optometrian ylempi AMK-tutkinto nostaa alan osaamisen uudelle tasolle

Suomen ensimmäisen optometrian ylemmän korkeakoulututkinnon, Clinical Optometry (YAMK) -koulutusohjelman haku avautuu tammikuussa ja ensimmäinen vuosikurssi aloittaa syksyllä 2020 Oulun ammattikorkeakoulussa. Taustalla on väestön ikääntymisen aiheuttama kasvava tarve kliinisistä silmäterveyden ammattilaisista, joilla on taidot ja valmiudet työskennellä moniammatillisissa terveydenhuollon tiimeissä.

Uuden korkeakoulututkinnon lanseeraus edistää suomalaista silmäterveydenhuoltoa ja optometrian osaamista merkittävällä tavalla. Koulutus tarjoaa korkeatasoista silmälääketieteen ja biolääketieteen opetusta, joka antaa sinulle valmiudet toimia monipuolisesti optometriaan ja silmäterveyteen liittyvissä vaativissa tehtävissä.

Lisäksi koulutuksessa saat valmiudet tunnistaa systeemisten sairauksien silmävaikutuksia, joita voidaan käyttää tietona potilaiden yleisterveyden hoitamisessa tai jotka voivat johtaa tunnistamattomien yleissairauksien aikaisempaan havaitsemiseen.

Tavoitteena toimivampi terveydenhuolto

Koulutus edistää Suomen silmäterveydenhuoltoa merkittävästi ja monin tavoin. Valmistamalla uusia osaajia terveydenhuollon kentälle parannetaan sen toimivuutta ja kustannustehokkuutta.

– Väestön elinajanodote on dramaattisesti kasvanut viime vuosikymmeninä, samalla kun syntyvyys on laskenut. Ikääntyvän väestön terveyspalveluiden tarve muuttaa ja kehittää terveydenhuoltoa huomattavasti, sanoo tohtori, Oulun ammattikorkeakoulun optometrian yliopettaja Robert Andersson.

– Kroonisten sairauksien hoito vaatii paljon terveydenhuollon järjestelmiltä ja palveluntarjoajilta. Lisääntyvät kustannukset haastavat julkisen terveydenhuollon pohtimaan strategioitaan. Sairauksien ennalta ehkäisystä tulisi tulla prioriteetti – helppo ja vaivaton hoitoon pääsy takaa aikaisen sairauksien tunnistamisen ja niiden oikea-aikaisen hoidon, Andersson muistuttaa.

– Uusi koulutusohjelma tarjoaa optometrian ammattilaisille entistä paremmat valmiudet toimia moniammatillisissa tiimeissä, joissa ammattilaisten yhteistyön turvin näihin tulevaisuuden haasteisiin on mahdollista vastata, hän summaa.

Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast on tyytyväinen siitä, että Suomeen saadaan optometrian osaamista merkittävästi edistävä ylempi korkeakoulututkinto.

– Koulutus ja alan ammattilaisten osaamisen kehittäminen ovat toimialalle tärkeitä asioita, joihin panostamme monipuolisesti. Pyrimme kaikin tavoin siihen, että Suomessa toimivien näkemisen ja silmäterveyden parissa toimivista yrityksistä löytyy Suomen terveydenhuollon ja väestön tarvitsemaa osaamista ja tietoa. Ylempi korkeakoulututkinto on tärkeä askel eteenpäin, sanoo Tast.

Oulun ammattikorkeakoulun optometrian yliopettaja Robert Andersson

Monipuolisia uramahdollisuuksia

Koulutusohjelmasta valmistuttuaan voi johtaa itsenäistä vastaanottoa tai toimia opettajana tai tutkijana erilaisissa kansallisissa tai kansainvälisissä silmäterveydenhuollon yksiköissä osana moniammatillista organisaatiota. Koulutus antaa mahdollisuuden jatkaa kansainvälisiin tutkijatohtorin opintoihin.

Tutkinnon mahdollistamia tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi kliinisistä silmäterveydenhuollon palveluista vastaava optometristi, kliininen sairaalaoptometristi tai kliininen tutkija. Pedagogiikan opinnoilla täydennettynä koulutusohjelmasta valmistunut voi toimia myös kliinisen optometrian opettajana ja luennoitsijana.

Joustavissa opinnoissa biolääketiedettä, silmälääketiedettä ja tutkimusta

Kansainvälisen MOptom – Master’s degree in Health Care, Clinical Optometry -koulutusohjelman laajuus on 90 opintopistettä ja se kestää puolestatoista 2,5 vuoteen. Opetuskieli on englanti.

Opintojaksot rakentuvat joustavasti moduulipohjaisista biolääketieteiden, silmälääketieteiden ja tutkimustyön opinnoista.

Alan asiantuntijaosaamiseen liittyviä keskeisiä sisältöalueita ovat potilaan silmäterveyden ja siihen liittyvän yleisterveyden kokonaisvaltainen tutkiminen, arviointi sekä oireiden mukainen hoito; toimiminen osana moniosaavaa terveydenhuollon organisaatiota, sekä lääketieteelliseen näyttöön perustuvan tutkimustyön tekeminen ja sen käyttäminen omassa kliinisessä työssä sekä terveysalan moninaisissa toimintaympäristöissä.

Tutkintoon sisältyy opintoja mm. tutkimus- ja tiedontuottamismenetelmistä, kliinisestä biolääketieteestä, silmälääketieteestä, neurologiasta ja neuro-optometriasta ja farmakologiasta. Valinnaisessa moduulissa voi syventyä binokulaariseen näkemiseen, pediatriseen optometriaan, erikoispiilolaseihin, heikkonäköisyyteen, silmäkirurgiaan, diagnostiseen farmakologiaan, kliiniseen biolääketieteelliseen tutkimukseen tai erikoistua perustason silmäterveydenhuoltoon.

Artikkelia on muokattu 15.1.2020. Alkuperäisestä tekstistä saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen siitä, mihin työtehtäviin tutkinnon suorittanut voi Suomessa sijoittua.

Lue myös