Optinenkin kauppa hakee ratkaisuja vastuullisuushaasteisiin

Vastuullinen kaupan ala on koko Suomen kannalta merkittävä tavoite, sillä kauppa on maan suurin työllistäjä ja veronmaksaja. Myös optinen kauppa meillä ja maailmalla pyrkii osallistumaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen monin tavoin. Ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta vastuullisuudesta muodostuva yhteiskuntavastuullisuus on alue, johon niin kuluttajat kuin sijoittajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota.

Kauppa on koko elinkeinoelämän suurin veronmaksaja ja myös yksi suurimmista investoijista. Lähes 300 000 henkilöä työllistävä kaupan ala on myös nuorten suurin työllistäjä; joka viides työssäkäyvä alle 25-vuotias työskentelee Suomessa kaupan alalla. Kaupan yritysten ponnistelut vastuullisemman liiketoiminnan ja mm. ilmastonmuutoksen hillitsemisen puolesta vaikuttavat siis merkittävästi koko maan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.

Kaupan alan vastuullisuuteen syvennyttiin Kaupan liiton ja Aalto-yliopiston syyskuisessa Kestävä kauppa -ajatuksista arjen tekoihin -aamupäiväseminaarissa Otaniemessä. Tiiviin ohjelman mielenkiintoisista yrityscaseista rakentui myös kokonaiskuva toimialan vastuullisuudesta.

Päivän moderoijana toiminut Lea Rankinen, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja, Kaupan liiton vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja muistutti kuulijoita selvästä viitekehyksestä: YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030, YK:n muut yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet sekä kotimainen Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus 2050 tarjoavat kiistattomat linjat tavoitteiden suunnista.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman 17 kohtaa muodostavan kattavan kokonaiskuvan kestävän kehityksen moninaisista tavoitteista.

Vastuullisuus muokkaa kulutuskäyttäytymistä

Keskustelua käydään maailmanlaajuisesti siitä, mitkä ovat kuluttajan, julkisen vallan ja liikeyritysten roolit ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä muissa kestävän kehityksen kysymyksissä. Yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tarvittaneen kaikkia osapuolia.

Kuluttajan pienilläkin valinnoilla on väliä – esimerkiksi ruokahävikkiin sekä materiaali- ja energiatehokkuuteen voi kiinnittää omassa arjessa huomiota. Eettisyys on alkanut ohjaamaan myös sijoittajien rahavirtojen suuntaa jossain määrin.

Kulutustavat ja suhde omistamiseen muuttuvat megatrendien vaikutuksesta. Parhaimmillaan kaupan yritykset tukevat kuluttajan vastuullisempia valintoja tarjoamalla ratkaisuja parempaan kuluttamiseen.

Kaupan yhteiskunnallinen rooli tunnustetaan

Kestävä kauppa -seminaarissa julkistettiin Palvelualojen maineindeksi -selvitys, jonka ovat suunnitelleet yhteistyössä Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lasse Mitronen, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sekä Kaupan liiton eri alojen asiantuntijat.

Kaupan yhteiskunnallisen vastuun katsotaan olevan palvelualojen paras, selvityksestä ilmenee. Vain paperi- ja konepajateollisuus yltävät vähittäiskaupan ohi, kun arvioidaan toimialojen merkittävyyttä verojen maksajina, investoijina ja työllistäjinä. Vähittäiskauppa nosti selvästi mainettaan ympäristövastuullisena toimialana, ja varsinkin kaupan pyrkimyksiä parantaa toimintaansa arvostetaan.

Halu vastuulliseen kuluttamiseen on usein voimakkainta kaikkein nuorimpien, alle 25-vuotiaiden, ja vanhimpien, yli 60-vuotiaiden, naisten keskuudessa sekä pääkaupunkiseudulla, ilmenee Kaupan liiton tiedotteesta. Kauppojen yhteiskunnallinen tai sosiaalinen vastuu esimerkiksi verojen maksajina tai ihmisoikeuskysymyksissä vaikuttaa ostospaikan valintaan enemmän, kuin huoli ilmastonmuutoksesta ja ostosten hiilijalanjäljestä.


Kaupan yhteiskunnallinen vastuu on palvelualojen paras
Kuinka merkittäviä toimialat ovat verojen maksajina, investoijina ja työllistäjinä?

1. osaindeksi: Yhteiskuntavastuun indeksi, kolmen erilliskysymyksen keskiarvo

Halu vastuullisen muodin kuluttamiseen on voimakkainta nuorimmilla ja vanhimmilla naisilla – Tai ehkä väitteet pikamuodin ongelmallisuudesta eivät kaikkia vakuuta?
Haluaisin välttää halpa- tai pikamuodin ostamista, koska uskon sen tuottamisen olevan ympäristön tai työvoiman kannalta ongelmallista.

Poimintoja optisen alan ympäristöteoista

Varsinkin kiertotalouden keinoista – kierrätyksestä, uusiokäytöstä ja materiaalikierrosta – on optisella alalla monia innostavia esimerkkejä.

1) Kierrätysohjelma kerää piilolasijätteen talteen

Piilolinssivalmistaja CooperVision kertoi elokuussa käynnistävänsä Ruotsin laajuisen pehmeiden piilolinssien kierrätysohjelman. Jatkossa kuluttajat voivat joko postittaa käytetyt linssit takaisin valmistajalle veloituksetta tai viedä ne kierrätyspisteeseen keräykseen osallistuvaan optikkoliikkeeseen. Pehmeiden piilolinssien kierrättäminen ei rajoitu vain CooperVisionin omiin tuotteisiin, vaan koskee kaikkien valmistajien ja brändien pehmeitä piilolinssejä. Keräykseen voi toimittaa myös pääasiassa muovista ja foliosta valmistetut pakkaukset.

Ohjelmassa panostetaan myös viestintään, jotta kuluttajat ymmärtäisivät ponnistelujensa seuraukset: he saavat tietoa siitä, miten materiaalit kierrätetään esimerkiksi puistonpenkeiksi tai aidanrakennusmateriaaliksi.

2) Kehyksiä orgaanisista materiaaleista

Mm. eettisemmin luonnonkuiduista tuotetut vaatteet ja luomuruoka alkavat valtavirtaistua, ja perässä seuraavat myös silmälasikehykset.
Ranskalainen Opal lanseerasi syksyllä orgaanisesta asetaatista valmistetun Tartine et Chocolat -lastenmalliston tiedostaville vanhemmille – heille, jotka kasvatustyössään välttelevät liian prosessoitua ruokaa, kertakäyttövaippoja, muovileluja ja muuta ympäristöä kuormittavaa.

Laajasti silmälasiteollisuudessa käytetty materiaali selluloosa-asetaatti on useimmiten valmistettu puumassasta, puuvillasta tai esimerkiksi puuvillatekstiilijätteestä. Asetaatti on biohajoava, hypoallergeeninen ja homeenkestävä materiaali. Luomuksi se voidaan määritellä alkuperänsä mukaan – mikäli puu- tai muu kuitumateriaali on jäljitettävissä orgaanisen tuotannon kriteerit täyttäväksi.

Luomuasetaatista valmistettuja kehyksiä myy myös ekologisesta muodistaan tunnettu huippusuunnittelija Stella McCartney.

Tartine et Chocolat -malliston luomuasetaatista valmistettu kehys 2-3-vuotiaille.

3) Biohajoava silmälasimateriaali

BD8:n syksyllä lanseeraamaa Bio Plastics -materiaali on sataprosenttisesti biohajoavaa muovia. Yhtiön tiedotteen mukaan se voidaan hajottaa luonnollisesti hiileksi, vedeksi ja biomassaksi. Materiaali on kevyt, kirkas ja hypoallergeeninen ja sitä voi valmistaa kaikissa sateenkaaren väreissä, kaikkiin kuvioihin ja malleihin.

Biohajoavasta muovista voidaan valmistaa paitsi kehyksiä, myös silmälasien pakkaus- ja säilytystuotteita ja jopa linssejä, joiden kerrotaan hajoavan maaperässä viidessä vuodessa. Hyvä optiikan laatustandardit täyttävää linssiä voidaan valmistaa myös aurinkolaseihin.

Biohajoava muovi taipuu perinteisen muovin veroisesti eri väreihin ja tuotteisiin.

4) Monipuolista apua Tansaniaan

Specsavers on jo vuosia kerännyt ja toimittanut silmälaseja niitä tarvitseville Tansaniaan. Valtakunnalliseen silmä- ja aurinkolasikeräykseen voi osallistua jättämällä vanhat silmälasinsa Specsaversin liikkeiden keräyslaatikoihin. Optikkoryhmä, joka tekee Tansaniassa myös näöntarkastuksia perustamissaan väliaikaisissa silmäklinikoissa, toimittaa silmälasit niitä tarvitseville. Lähes 30 000 tansanialaista on saanut apua näkemiseen keräyksen kautta.

Myös huonokuntoiset liikkeeseen tuodut silmälasit jatkavat elämäänsä uusien tuotteiden raaka-aineena. Keräys-, varastointi- ja kierrätyskumppanina on ollut Lassila & Tikanoja, joka toimittaa huonokuntoisimmat silmälasit teollisuuden raaka-aineeksi, sekä Wimao Oy, joka valmistaa muovikehyksistä ja -linsseistä ekologisia komposiittituotteita, kuten kuormalavoja tai terassi- ja pihalaattoja. Metallikehykset puolestaan päätyvät kierrätykseen ja teollisuuden raaka-aineeksi.

Erityisesti lasten silmälaseille on Tansaniassa tarvetta.

5) Silmälaseja vanhoista silmälaseista ja merten muovijätteestä

Synsamin yhteistyökumppani EOE Eyewear pilkkoo Synsamin liikkeissä kerätyt vanhat silmälasit rakeiksi, joita käytetään uusien silmälasien valmistukseen. EOE Regrind™ on yrityksen oma ainutlaatuinen tuotantotekniikka. Ensimmäiset kierrätysmateriaalista valmistetut Synsam Circular -silmälasit tulevat markkinoille vuoden 2020 alussa.
Viime vuonna Synsam toi markkinoille Fellepini x Sea2See -silmälasikehykset, jotka valmistetaan merestä kerätystä muovijätteestä tuotetusta kierrätysmateriaalista.

Valtameristä kerätään tonneittain muovijätettä, jota hyödynnetään jo monissa kulutustavaroissa.

Lue myös