Hiekalle perustettu

Tuore ensi vuoden budjettiesitys avaa karulla tavalla Suomen julkisen talouden tilan. Elämme velaksi tulevien sukupolvien piikkiin.

Meno jatkuu näillä näkymin läpi vaalikauden.

Ensi vuonna julkinen talous on noin 1,4 miljardia alijäämäinen. Budjettitalouden alijäämä kasvaa vaalikauden edetessä. 2023 se on yli neljä miljardia, jos huomioidaan puolustushankkeet.

Näkymä on kovasti erilainen kuin hallitusohjelmaan kirjattu tavoite: julkisen talouden tasa-paino vuonna 2023.

Valtion ja kuntien yhteenlaskettu velka on nyt noin 125 miljardia. Kun seuraava talouskriisi koittaa, raskas velkalasti rajoittaa mahdollisuuksiamme toimia.

Budjetissa todetaan kiertelemättä, että valtaosa hallituksen finanssipoliittisista tavoitteista jää saavuttamatta ilman työllisyyttä ja julkista taloutta kohentavia toimia.

Riittäviä toimia ei sisälly kuitenkaan budjettiin vaan niiden laadinta on pitkälti ulkoistettu työmarkkinajärjestöille, joiden pitäisi kyetä tekemään työllisyyttä vahvistavia ehdotuksia lähikuukausina.

Myös Yrittäjät on mukana työssä. Se etenee asiallisesti, mutta ihmeitä ei kannata odottaa.

Tämä johtuu siitä, että osa ay-liikkeestä on haluton edistämään vaikuttavia työmarkkinareformeja. Moni ay-johtaja arvioi, että kiky-leikkausten jälkeen oma jäsenistö ei vain hyväksy ehtojen väljennyksiä.

Hallituksessa on taas monta puoluetta, joiden uskallus edistää SAK:n vastustamia esityksiä on vähäinen.

Jotta talouden perusta ei petä, hallituksen pitää olla valmis toteuttamaan reformeja, vaikka ay-liikkeessä niitä vastustetaan.

Asetelmaa eivät helpota maailmantalouden pilvet. Euroalueen taloustilanne heikkenee eikä Euroopan keskuspankin höveli elvytys pure. Tämä on jo heijastunut Suomen vientiin ja yritysten näkymiin.

Haasteita lisää se, että kauppasodan myötä varsinkin kiinalaisyritysten tuotteita tulee kasvavassa määrin Amerikan markkinoilta Eurooppaan.

Tässä tilanteessa suomalaisyritysten kilpailukyky on a ja o. Jos se katoaa, olemme syvenevissä ongelmissa.

Suomen tilannetta synkistää syntyvyyskehitys. Kun 2000-luku etenee, entistä harvempi työssäkäyvä elättää entistä useampaa työelämän ulkopuolella olevaa.

Vanhusväestön kasvun vuoksi työllisyysaste on saatava ylös ja tuottavuutta parannettava. Erityisen tärkeä on saada työmarkkinoille väkeä niiden ulkopuolella.

Suomessa on nyt lähes puoli miljoonaa parhaassa työiässä olevaa työelämän ulkopuolella. Sellaiseen ei ole varaa. Tarvitsemme myös ulkomaista työvoimaa. On vastuutonta jarruttaa yrityksiä palkkaamasta ulkomailta työntekijöitä.

Meillä on kuitenkin mahdollisuuksia. Jos muualla on pystytty nostamaan työllisyysastetta, miksei meilläkin.

Tilanne kertoo työmarkkina- ja osaamisreformien huutavasta tarpeesta. Ensi vuoden budjetissa välttämätön jää tekemättä. Välttämätön on kuitenkin väistämättä tehtävä, jos haluamme taloutemme hiekalta kalliolle.

Mikael Pentikäinen
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.

Lue myös