Kehykset, linssit ja palvelu

Mikä silmälaseissa oikein maksaa?

Kuluttajan näkökulmasta saattaa vaikuttaa, että sarjatuotantona valmistettujen kehysten ja linssien hinnat ovat melko kovia. Avasimme silmälasien hintaan yhdessä linssivalmistaja Zeiss’in Lena Martinin ja Näkökeskuksen optikkoyrittäjä Tiina Haukipään kanssa ja kokosimme loppuun muistilistan tekijöistä, jotka vaikuttavat näköratkaisun hintaan.

Brändi näkyy kehysten hinnassa

Silmälasien hinnat liikkuvat vähintään kymmenissä euroissa, mutta helposti mennään kolminumeroisiin lukuihin. Mistä lasien hinta koostuu?

Kokonaisuudesta. Näöntarkastuksesta, refraktiosta, kehyksistä, linsseistä ja sovituksesta sekä optikkoliikkeen lisäpalveluista.

Aloitetaan kehyksistä.

Kehyksiin sisältyy materiaalien lisäksi työkustannuksia, sillä valmistamiseen ja kokoonpanoon liittyy paljon käsityötä.

Lisäksi kehyksen hintaan vaikuttaa mahdollinen brändinhaltija ja tälle maksetut korvaukset brändin käytöstä. On hyvä muistaa, että kehyksen katerakenne ei juuri poikkea muista erikoiskaupassa myytävistä tuotteista. Samalla tavalla, kun kuluttaja maksaa brändivaatteista, -kengistä ja -asusteista, hän maksaa myös kehyksistä.

Kehysten myyntihinnan määrittelee optikkoliike, ei esimerkiksi linssitaho. Isojen ketjuliikkeiden sisällä eri tuotteiden välillä on eroja. Lisäksi normaalit kaupan lainalaisuudet, kuten mittakaavaetu, vaikuttavat. On eri asia, onko yrityksellä 1 600 toimipistettä vaiko yksi.

Linssit jakautuvat kahteen eri kategoriaan

Linssien hinnan muodostavat materiaali, suunnittelu, pinnoitteet ja lisäominaisuudet kuten sävytys. Näistäkin on olemassa perus- ja premium-vaihtoehdot.

Erityisesti hintaan vaikuttaa se, ovatko kyseessä räätälöidyt eli yksilölliset linssit vai valmislinssit.

– Usein kuluttajat eivät ymmärrä, että linssejä on kahta eri kategoriaa: yksilölliset ja valmislinssit. Valmislinssit on valmistettu bulkkina, kun taas yksilölliset linssit perustuvat yksilölliseen suunnitteluun, joka myös maksaa enemmän, tarkentaa Lena Martini Carl Zeiss Visionilta.

Linssien hinnanmuodostusta voi verrata lääketeollisuuden logiikkaan. Muovikappaleen valmistaminen on melko yksinkertainen ja toistettava toimenpide, mutta esimerkiksi moniteholinssit valmistetaan aina yksilöllisten arvojen perusteella.

Kaikkien linssien tuotanto on nykyisin täysin digitalisoitu ja automatisoitu prosessi.

Silmälasien ostaja maksaa myös optikon työstä

Linssien ja kehysten lisäksi myös palvelu määrittää silmälasien hintaa.

– Silmälasien hinnan tulee kattaa materiaali-, ilmoitus-, liiketila-, henkilökunta- ketju- ja hallintokulut, jotta optikkoyritys pystyy investoimaan tulevaisuuteen ja voittoakin jäisi viivan alle, sanoo optikkoyrittäjä Tiina Haukipää Tampereen ja Ylöjärven Näkökeskuksesta.

Optikko tekee silmälasien ostajalle näöntutkimuksen, jonka rooli on hyvin keskeinen.

– Silmälaseihin liittyy paljon yksilöllisiä ominaisuuksia, toiveita ja dataa, joka pitää ottaa huomioon optimoitua näköratkaisua valitessa. Poikkeus ovat aurinko- ja urheilulasit, joissa ei ole korjaavaa ominaisuutta. Hyviä ja laadukkaita vaihtoehtoja löytyy esim. urheilukaupoista. Näissäkin on hyvä tarkistaa laatu ja UV-suoja, Martini sanoo.

Lasien voimakkuustarpeen muutoksen taustalla voi olla myös silmäsairaus. Jos näön heikentyessä asiakas valitsee vain kierros kierrokselta vahvemmat valmislasit ilman silmien tutkimista, mahdollisen sairauden hoito saattaa viivästyä ja aiheuttaa pysyvää vahinkoa näkökyvylle.

Myös kehysten valinta vaatii usein ammattitaitoista silmää.

– Monelle kehysvalinta on vaikeaa. Me ammattilaiset olemme optikkoliikkeessä sitä varten, että autamme asiakasta löytämään kasvoille parhaiten sopivat kehykset. Myös takuuasiat, istuvuuden säädöt ja muut huoltotoimenpiteet hoituvat palvelevassa optikkoliikkeessä vaivattomasti, Haukipää sanoo.

Lisääntyvä tutkimus ja tuotekehitys unohdetaan usein laskuista

Kevään 2019 aikana silmälasien hinnoista on keskusteltu runsaasti. Los Angeles Times julkaisi jutun, jossa sanottiin linssien valmistuskustannusten romahtaneen ja samanaikaisesti silmälasien hintojen nousseen. NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast kommentoi aihetta Tekniikan Maailmassa ja toi esiin yksilöllisten linssien tutkimuksen ja tuotekehityksen kasvun, joka keskustelusta usein unohtuu.

– On totta, että yksittäisen linssin valmistuskustannus on tullut voimakkaasti alaspäin valmistuksen automatisoituessa. Samaan aikaan yksilöllisten linssien tutkimukseen, tuotekehitykseen ja valmistamiseen tarvittavat investoinnit ovat merkittävästi kasvaneet. Esitetty yhtälö on siis sinänsä totta, mutta kehityksen taustalla olevat syyt on unohdettu tai jätetty pois uutisesta, Tast kommentoi aihetta.

Kokonaisuuteen pitää siis laskea mukaan linssin optiikan, materiaalien ja valmistusteknologian taustalla olevat perus- ja soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen kustannukset. Esimerkiksi Carl Zeiss investoi vahvasti tutkimukseen ja kehitykseen, mikä myös näkyy linssien hinnassa.

– On tärkeää, että kuluttaja ymmärtää linssien tuoman arvon. Yleensä optikko osaa kertoa tästä. Linssejä on tarjolla kaikkiin tarpeisiin, mutta myös eri lompakoille sopivalla hinnalla, Martini sanoo.

Kilpailu on koitunut kuluttajan eduksi

Parikymmentä vuotta sitten Suomessa silmälasien hinnoissa ei ollut juuri kilpailua. Sitten tulivat halpakaupat ja hinnat alkoivat eriytyä.

Panu Tastin mukaan ala on elänyt jo pitkään kilpailluissa olosuhteissa niin kivijalassa kuin verkossa. Ja tämä kilpailu on koitunut kuluttajan eduksi: se on painanut hintatasoa, tuonut runsaasti eri hintaisia ja erilaisilla ominaisuuksilla varustettuja vaihtoehtoja kaikenkokoisille kukkaroille.

Lisäksi kilpailu on epäilemättä vaikuttanut kokonaan uudenlaisten palveluiden ja vähittäiskaupan konseptien syntyyn. Kilpailu on kirittänyt alaa ja vaikuttanut hintoihin.

Muistilista: nämä vaikuttavat silmälasien hintaan

  1. Kehyksen raaka-aineet
    Kehyksiä valmistetaan mm. metalliseoksista, teräksestä, titaanista, asetaatista, muovista tai puusta. Raaka-aineissa on laatueroja valmistajasta riippuen.
  2. Raaka-aineiden kotimaa
    Esimerkiksi Japanissa valmistettu titaani on huomattavasti korkeampitasoisempaa ja kalliimpaa kuin Kiinassa valmistettu. Laatueron huomaa käytössä sekä kehyksiä tunnustelemalla.
  3. Valmistusmaa
    Kehyksen valmistamisessa on yli 100 käsityövaihetta. Vaikka kehysvalmistusta on automatisoitu, on käsityön osuus edelleen korkea. Valmistusmaan työn hintataso vaikuttaa täten loppuhintaan.
    Laatuongelmien vuoksi osa valmistajista on jo vetänyt valmistuksen takaisin Eurooppaan.
  4. Metallikehysten pintakäsittelyt
    Metallikehyksien pintakäsittelyissä ja pinnoitusaineissa on eroja.
  5. Innovaatiot
    Kehykset voivat olla HighTec- ja muotituote, joilla on omalaatuisia teknisiä ominaisuuksia. Uusimpia tällaisia kehyksiä ovat mm. puukehykset ja täysin ruuvittomat teräskehykset.
  6. Brändi
    Brändin käytöstä pitää maksaa.
  7. Optikon työ
    Näöntutkimuksen lisäksi optikko auttaa silmälasikehysten valinnassa ja taivuttaa ne asiakkaan kasvoille ja päähän sopiviksi.
  8. Linssit
    Riippuen siitä, mihin yksilölliset linssit on tarkoitettu, niissä käytetään eri teknologioita, materiaaleja ja designia. Linssivalmistusta on myös Suomessa.
  9. Linssien pinnoitteet
    Uusimpana sinisen valon blokkaava pinnoite. Kaikki lisäominaisuudet nostavat hintaa, ja saman tyyppisissä pinnoitteissa on valmistajien välisiä laatueroja.
  10. Linssien mitoitustyö
    Linssien oikeanlainen mitoitus kehykseen on tärkeää linssien parhaan mahdollisen toimivuuden takaamiseksi. Ammattihenkilön tekemillä mitoituksilla on takuu.
  11. Reunahionta
    Isot ketjuliikkeet teettävät hionnat ulkomailla halvan työvoiman maissa. Reunahiontaa tehdään kotimaisten optikkoliikkeiden lisäksi myös kotimaisissa reunahiomoissa.
  12. Kestävyys- ja toimivuustakuu
    Hyvälaatuisen tuotteen ostamalla voi olla luottavainen, että ne kestävät normaalissa käytössä useamman vuoden. Laatulinssien valmistajat antavat linsseilleen myös toimivuustakuun
  13. Toimitusaika
    Vaihtelee päivistä viikkoihin. Toimitusaika voi vaikuttaa merkittävästi asiakkaan ostopäätökseen.

Listan kokoamisessa on auttanut optikko Tiina Haukipää.

Lue myös