Optikkoliikkeiden verotuksen tilanne aiempaa valoisampi

Verotus on tarkoituksenmukaisinta silloin, kun se on ennustettavaa ja mahdollisimman yksinkertaista. Tarkasteltaessa optikkoliikkeiden verotusta parin viime vuoden aikana on helppo todeta, että nämä tärkeät kriteerit eivät ole toteutuneet. Merkittävin syy tähän on ollut Verohallinnon yllättäen tiukentuneet arvonlisäverolinjaukset, sekä uusien linjausten myötä koko optikkotoimialaan kohdistetut verotarkastuskampanjat.

Optikkoliikkeiden verotuksen tilanne on onneksi tällä hetkellä hieman aikaisempaa valoisampi. Optikkoliikkeet eivät ole tyytyneet Verohallinnon tiukentuneisiin linjauksiin, vaan ovat sankoin joukoin hakeneet muutosta heille verotarkastuksilla määrättyihin maksuunpanoihin. Hallinto-oikeus on jo käsitellyt ensimmäiset tapaukset. Viimeiset linjaukset optikkoliikkeiden arvonlisäverokysymyksiin antaa ajallaan korkein hallinto-oikeus.

Verohallinto on myös luvannut ohjeistaa optikkotoimialaa alalle tyypillisistä arvonlisäverokysymyksistä. Ohjeistuksen odotetaan yhtenäistävän optikkoalan arvonlisäverotusta, jolloin kaikki alan yritykset ovat niin sanotusti samalla viivalla verotuksen suhteen. Verohallinto myös päivitti terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotusta käsittelevää ohjettaan. Ohjeessa käsitellään mm. tilannetta, jossa terveydenhuollon yksikkö välittää terveydenhuollon ammatinharjoittajan palveluja. Optikkoalalla tilanne rinnastuu siihen, kun optikkoliike laskuttaa asiakkaalta tiloissaan toimivan silmälääkärin tuottaman palvelun. Verohallinto on tarkastuksillaan kiinnittänyt erityistä huomiota edellä kuvattuun järjestelyyn ja katsonut silmälääkärin liikevaihdon olevan itseasiassa optikkoliikkeen liikevaihtoa. Verotuksellisesti tämä on johtanut tilanteeseen, jossa optikkoliike on voinut vähentää yleiskuluistaan entistä pienemmän osuuden.

Ohjeen mukaan yllä kuvattu ristiriitainen tilanne on ratkaistavissa riittävillä laskumerkinnöillä. Asiakkaalle annettavalta laskulta tulee käydä selkeästi ilmi, että terveydenhuollon yksikkö (eli optikkoliike) laskuttaa palvelun terveydenhuollon ammatinharjoittajan (eli silmälääkärin) puolesta eikä kyse ole terveydenhuollon yksikön omasta myynnistä. Optikkoliikkeen asiakkaalle antaman laskun tulee sisältää silmälääkärin nimi, osoite ja y-tunnus sekä arvonlisäveroerittely. Edellä kuvattujen laskumerkintöjen avulla optikkoliikkeidenkin on mahdollista osoittaa, että he ainoastaan välittävät silmälääkärin palveluja, jolloin silmälääkärin liikevaihto ei aiheuta veroseuraamuksia optikkoliikkeelle.

Verohallinnon ohjeessa otetaan kantaa myös optikkoliikkeen ja silmälääkärin välille sovittujen korvausten arvonlisäverotukseen. Tyypillisesti optikkoliike veloittaa samoissa tiloissa toimivalta silmälääkäriltä korvausta esimerkiksi tilojen ja laitteiden käytöstä. Verohallinnon päivittämän ohjeen mukaan optikkoliikkeen ei tule suorittaa arvonlisäveroa tästä veloituksesta. Optikkoliikkeen tulee siis laskuttaa silmälääkäriltä perittävät korvaukset arvonlisäverottomina.

Viimeistään akuuttien verokysymysten ratkettua optikkoliikkeiden on syytä kohdistaa katseensa Verohallinnon ajamaan arvonlisäveroraportoinnin uudistamiseen. Uudistus koskisi koko Suomen yrityskenttää ja sen tavoitteena on tehostaa harmaan talouden torjuntaa. Verohallinto tavoittelee alv-raportoinnin uudistamista kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä lisättäisiin alv-ilmoituksella ilmoitettavien tietojen määrää. Uuden arvonlisäveroilmoituksen olisi tarkoitus olla käytössä vuoden 2022 aikana. 

Jälkimmäinen vaihe uudistuksesta olisi kooltaan massiivisempi. Verohallinto pyrkii samaan automatisoidusti tietoa kaikista yritysten transaktioista. Käytännössä optikkoliikkeet ja muut Suomessa toimivat yritykset velvoitettaisiin digitalisoimaan taloushallintonsa ja ottamaan käyttöön sähköinen e-kuitti. Digitalisoinnin avulla tavoitellaan järjestelmää, jossa yrityksen myyntitiedot siirtyvä automaattisesti Verohallinnolle heti transaktion tapahduttua. Optikkoliikkeisiin ja muihin kuluttajakauppaa käyviin yrityksiin tämä uudistus iskisi erityisen lujaa, koska taloushallinnon järjestelmämuutosten lisäksi näiden yritysten tulisi uudistaa koko kassajärjestelmänsä. Muutoksen hintalappu optikkoliikkeille olisi valtava.

Toki on hyvä huomata, että taloushallinnon digitalisointi varmasti hyödyntäisi myös yrityksiä itseään. Yritys voisi käyttää hyödyksi viranomaisille kerättyä transaktiodataa omiin yritystoiminta-analyyseihinsa esimerkiksi myyntivirtojen kehityksestä. Ei kuitenkaan ole perusteltua edistää taloushallinnon digitalisointia Verohallinnon tarpeista käsin. Optikkoliikkeet ja muut Suomessa toimivat yritykset tietävät parhaiten, miten, missä tahdissa ja millä standardeilla taloushallinnon digitalisoinnissa kannatta parhaiten edetä. Kun yritysten taloushallintojen digitalisoituminen on edennyt markkinaehtoisesti riittävän pitkälle, voidaan yhdessä Verohallinnon kanssa miettiä, kuinka taloushallinnoista saatavaa dataa voitaisiin käyttää hyödyksi myös harmaan talouden torjunnassa.

Toni Jääskeläinen
Kirjoittaja on Kaupan liiton veroasiantuntija.

Lue myös