Miten kaihia hoidetaan – ja miten sitä tulisi hoitaa?

Väestön ikääntyessä kaihi voi nousta tulevaisuudessa kansantaudiksi. Kaihia on pystytty hoitamaan tehokkaasti optometristien ja silmälääkäreiden yhteistyönä, mutta leikkausmäärien noustessa julkinen sektori on joutunut kovalle rasitukselle. Kysyimme asiantuntijoilta, 
miten tautia hoidetaan nyt – ja miten sitä tulisi hoitaa tulevaisuudessa.

Samat vanhenemisen merkit tavoittavat meistä jokaisen vuorollaan; hiukset harmaantuvat ja näkö alkaa hiljalleen tai nopeastikin samentua. Yli 65-vuotiaista suomalaisista jo useampi kuin 300 000 kärsii kaihista, useisiin eri tyyppeihin luokiteltavista mykiön samentumista.

Kaihia ei voi välttää loputtomiin, sillä silmät vanhenevat vääjäämättä. 2020-luvun lopussa joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias ja kuuluu näin ollen kaihin riskiryhmään. Väestön keski-iän noustessa terveydenhuollon ratkaisuja joudutaan miettimään tarkasti myös kaihin kohdalla.

– Kun silmiin ei enää saada täyttä näköä, joudutaan koko ajan olemaan vähän ”varpaisillaan”, sillä silmässä voi olla muitakin sairauksia kuin kaihi. Potilaan on vaikea ymmärtää, miksi todettua kaihia ei aina heti leikata, HYKSin silmätautien erikoislääkäri Risto Nieminen kertoo.

Erilaisten hoitomuotojen haasteena tietoisuuden lisääminen

Hoitamattomana kaihi heikentää näkökykyä pysyvästi ja voi johtaa lievempien näkövammojen lisäksi sokeuteen. Kaihi tunnetaankin maailman yleisimpänä sokeuden aiheuttajana. Suomessa kaihin aiheuttama sokeutuminen on vähäistä, mistä voidaan kiittää varhaista toteamista.

– Kaihi todetaan oireiden eli heikentyneen näöntarkkuuden tai kontrastinäön ja löydösten eli biomikroskopiassa todetun mykiön samentuman perusteella. Optikon tai silmälääkärin epäilyn jälkeen diagnoosin tekee aina silmälääkäri, Silmäaseman johtava optikko Hemmo Salo kertoo.

– Kaihin diagnostiikka on poissulkevaa ja se vaatii laajaa lääketieteellistä perehtyneisyyttä. Potilaita voi kuitenkin ohjata myös itse tarkastelemaan näkökyvyn muutoksia omatoimisesti silmiä peittämällä, jolloin toisen silmän näön heikentyminen huomataan, Nieminen kertoo.

Diagnoosin jälkeen selvitetään, haittaako kaihi potilaan jokapäiväistä elämää. Jos näin on, pääsee potilas leikkausjonoon odottamaan silmän sisään asetettavaa keinomykiötä. Tällaisia leikkauksia tehdään Suomessa julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa vuosittain jo 50 000–65 000.

–  Leikkaus on ainutkertainen toimenpide, ja potilaalla on oikeus päättää sen yhteydessä myös hajataiton tai ikänäön korjaamisesta. Lisämaksusta voisi valita sopivimman linssivaihtoehdon esimerkiksi co-pay -mallilla, joka on käytössä jo useissa maissa, Alconin avainasiakaspäällikkö Jussi Kivivirta sanoo.

Leikkaukset hoidetaan päiväkirurgisina toimenpiteinä ja ne ovat uusimman tekniikan ansiosta turvallisia. Kaihileikkauksessa sairautta voidaan kuitenkin hoitaa erilaisten erikoislinssien avulla. Terveydenhuollon asiakkaat eivät kuitenkaan saa aina riittävästi tietoa näistä ratkaisuista.

– Keskeisintä kaihin hoidon kehittämisessä olisi lisätä tietoutta erikoislinsseistä. Jo nyt optometristi antaa kaihineuvontaa silmälääkärin diagnoosin jälkeen. Näin potilaat saavat oikeaa tietoa esimerkiksi leikkauksesta ja sitä edeltävistä ja seuraavista vaiheista, Salo pohtii.

Uudistunut kaihin Käypä hoito -suositus ottaa ja antaa

Kaihin hoidon monimuotoiset ratkaisut on huomioitu uudistetussa Käypä hoito -suosituksessa, joka tähtää potilaan ja silmälääkärin yhteisymmärrykseen leikkauksen tarpeellisuudesta. Tämä tarkoittaa, että leikkauksen hyödyt ja komplikaatiot käydään huolellisesti läpi potilaan kanssa.

Kun potilaat saavat tietoa erilaisista vaihtoehdoista, valinnanvapaus leikkauksen tyypistä ja paikasta kasvaa. Julkinen terveydenhuolto on sitoutunut puolen vuoden leikkausjonoon, jossa on tällä hetkellä 10 000 henkilöä. Yksityisellä puolella suoritetaan vuosittain 9 000 kaihileikkausta.

– Olin mukana laatimassa uutta suositusta ja suhtaudun siihen myönteisesti. Kuitenkaan tällaisia suosituksia tehtäessä ei koskaan päästä tilanteeseen, että ohjeistus olisi niin yksiselitteistä ja aukotonta, että se ratkaisisi kaikki kliiniset ongelmatilanteet, Nieminen muistuttaa.

Tuore Käypä hoito -suositus huomioi ansiokkaasti yksilölliset hoitomuodot, mutta mahdollisia ongelmiakin on. Ohjeistuksen mukaan jatkossa tulisi suorittaa kontrollikäynti silmälääkärin vastaanotolla kuukauden kuluttua kaihileikkauksesta. Tämä linjaus herättää keskustelua alalla.

– Terveydenhuolto on jo nyt kuormittunut, ja muutos lisäisi noin 60 000 silmälääkärikäyntiä vuodessa. Tämä pidentää jonoja ja nostaa kustannuksia. Kannattaa harkita vahvasti, toteutetaanko uudistus. Me olemme jättäneet tästä korjauspyynnön, NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast kertoo.

Optometristien ja silmälääkäreiden työnjaon edistäminen onkin kaihin hoidon keskeinen haaste tulevaisuudessa. Tällä hetkellä optometristit voivat avustaa silmälääkäriä kaihileikkauksen esitutkimuksissa. Toimijoiden saumaton yhteistyö on ennen kaikkea asiakkaan etu.

– Silloin kun kaihileikkaus on edennyt odotetusti ilman mitään erityistilanteita, voisi optometristi tehdä jälkitarkastuksenkin optikkoliikkeessä. Tähän on kompetenssi ja työvälineet jo olemassa. Tällainen malli lienee myös kaikkein kustannustehokkain vaihtoehto, Salo tiivistää.

Ehkäisevän hoidon puute voi johtaa kansantaudiksi paisumiseen

Kaihin taustalla voidaan tunnistaa monia syitä, joista keskeisimpiä ovat ikääntyminen, diabetes, naisilla sukupuoli, lihavuus, tupakointi, runsas alkoholin käyttö sekä UVB-säteily. Tutkimuksista huolimatta kaihin kehittymistä ehkäisevää hoitoa ei ole vielä löydetty.

Ehkäisevän hoidon puuttuessa ja väestön ikääntyessä kaihi voi nousta uudeksi kansantaudiksi. Tähän asti kaihia on pystytty hoitamaan tehokkaasti optometristien ja silmälääkäreiden yhteistyönä, mutta leikkausten yleistyessä julkinen sektori on joutunut kovalle rasitukselle.

Käypä hoito -suosituksen uudistus on tilaisuus jakaa työtä kaihin hoitamiseksi tasaisemmin optometristien ja silmälääkäreiden kesken. Yhteistyön syventäminen palvelisi paitsi asiakkaiden, myös julkisen ja yksityisen terveydenhuollon etua kustannustehokkaalla tavalla.

Tutustu uudistettuun kaihin Käypä hoito -suositukseen osoitteessa www.kaypahoito.fi.

Lue myös